Arkkitehdit, kaavoittajat ja maankäytön suunnittelijat ovat keränneet eri puolilla maata käyttöönsä mahtavan tietopankin siitä, mitä entiset ja tulevat asukkaat asumiseltaan toivovat. Asuntomarkkinat 2018 -tapahtuman paneeli nostikin keskiöön kysymyksen siitä, kuinka tätä tietomäärää pitää tulkita ja kuinka sitä parhaiten hyödynnetään.

Demos Helsingin Tuuli Kaskisen vetämään paneeliin kuuluivat asiasta alustanut Aalto-yliopiston maankäytön professori Marketta Kyttä sekä kolme arkkitehtiä: Helsingin lähiöprojektin päällikkö ja SAFA:n tuore puheenjohtaja Henna Helander, Skanska Talonrakennus Oy:n kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen ja Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine.

Nopeasti muuttuva aika ja sen mukana muuttuvat arvostukset aiheuttavat suunnittelijoille lisähaasteen asukastoiveiden tulkinnassa. Helander kertoi kuvaavan esimerkin kymmenen vuoden takaa, kun Arabianrannan aluetta suunniteltiin: siihen asti oli ollut tapana rakentaa sauna jokaiseen asuntoon. Silloin heitettiin esiin ajatus, ettei niitä tehtäisi kuin kahteen kolmasosaan. Mutta kun asukkailta kysyttiin, saunaa kuitenkin poikkeuksetta toivottiin.

– Iso kysymys on se, miksi he näin halusivat?  Halusivatko he saunaa todella itselleen vai ajateltiinko, että se on oltava asunnon arvon säilyttämiseksi, Helander pohti.

Kysymys on tullut suunnittelijoille entistä ajankohtaisemmaksi, kun Helsinkiin on syntynyt kokonaan uusi saunakulttuuri Löylyineen ja on tullut paljon maahanmuuttajia. jotka eivät saunasta perusta. Nyt kysytään, haluaako asukas saunan vai vaatehuoneen. Ne ovat alkusuunnitelmissa usein vaihtoehtoisia ja vaatehuonetta voittaa usein.

Näkymät ja kattosauna ovat ajaneet pihan ohi

Myös Kaukonen muistutti, että ihmisten toiveet ovat kovin abstraktisia ja sama sana tarkoittaa eri vastaajille eri asiaa. Niiden analysoinnissa on oltava varovainen ja tarkka.

-Toiveet ovat myös muuttuneet paljon vuosien takaisesta, nyt halutaan asua tornitaloissa! Näkymät ja kattosauna ovat ajaneet pihan ohi. Tämä korostaa sitä, kuinka kaavoituksen täytyy joustaa kehityksen mukana.

Laine tähdensi, että eroja on myös kaupunkien ja niiden asukkaiden välillä: Vantaa ei ole Helsinki eikä Espoo. Vantaan asukaskyselyissä nousivat kärkeen arjen sujuvuus ja siihen liittyvät liikenneyhteydet, tarve ja halukkuus osallistua suunnitteluun – ja halu saada lisää vihreyttä.  Viimeinen oli hiukan yllättävää erittäin vihreässä kaupungissa, jossa viheralue on alle 300 metrin päässä joka asunnosta.

-Tässä tuli hyvin esille vastausten tarkemman analysoinnin tarve: asukkaat haluavat ”laittaa kätensä multaan” heti kotioven ulkopuolella, omalla pihamaalla. Tarkemmassa tutkimuksessa osoittautuikin, että monien pihamaittemme kunnossa olikin toivomisen varaa, Laine kertoi.

Vantaan tekemässä kyselyssä tiedusteltiin myös mielipidettä paljon keskustelua herättäneistä pienistä asunnoista. Niihin suhtauduttiin aivan myönteisesti – kunhan ne ovat väliaikainen ratkaisu. Kukaan ei halunnut asua niissä kauan.

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys ”Mitä ihmiset arvostavat elinympäristössään?” -paneelista Asuntomarkkinat 2018 -tapahtumassa.

Asuntosuunnittelu tähtää edelleen ydinperheeseen

Asukaskyselyissä korostuvat kaksi vastakkaista tarvetta: toisaalta omaan rauhaan ja toisaalta yhteisöllisyyteen liittyvät tekijät. Asumisen suunnittelussa tasapainoillaankin paljon yksityisyyden ja sosiaalisuuden tarpeen välillä. Tärkeimmäksi on osoittautunut kontrollin mahdollisuus – että ihminen voi itse valita kulloiseenkin tilanteeseen itselleen sopivimman määrän kumpaakin.

Millä tavalla suunnittelussa voidaan edesauttaa toimivan yhteisön syntymistä? Ihmiset selvästikin arvostavat satunnaisia kohtaamisia samojen ihmisten kanssa, mutta liian suurta porukkaa ei haluta.

Panelistit korostivat, että jo alussa pitää miettiä, minkä tyyppisille ihmisille aluetta tehdään. – Paneeliimme vastaa satoja ihmisiä, joten päiväkohtaiset toiveet ovat selvillä, mutta aluehan on kypsä vasta ehkä kymmenen vuoden kuluttua, Kaukonen totesi.

Asuntokunnat muuttuvat, kun ydinperheiden määrä vähenee nopeasti – asuntoja tarvitsevat yhä enemmän eroperheet ja yksinhuoltajat. Asuntosuunnittelu tähtää silti edelleen ydinperheeseen. Se lisää yksityiskohtien ratkaisemista, esimerkiksi alkovien ja niiden määrä ja ikkunallisuus, vaatehuoneiden lukumäärä ja parveke. Jos asunnossa asuu kaksi sukupolvea, kahdesta sisäänkäynnistä on paljon hyötyä.

”Parasta on se, kun pääsee hissillä Alkoon”

Tapa kysyä asioita vaikuttaa kovasti tuloksiin ja huonossa tapauksessa suorastaan hämärtää niitä. Esimerkiksi rauhallisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita: yhdelle se tarkoittaa turvallisuutta, toiselle alueen mainetta, kolmannelle turmeltumatonta luontoa. Tarkoittaako parvekkeen haluaminen itse asiassa parveketta vai luontokaipuuta yleisemminkin?

Hyvät palvelut tarkoittivat Asuntomarkkinoiden gallupvideossa vanhalle rouvalle apteekkia ja Fazerin leipomoa omassa talossa, vanhalle herralle sitä, että pääsee hissillä Alkoon.

Panelistit korostivat tarvetta kehitettävä yhteistä kieltä, jotta osataan esittää oikeat kysymykset. Ihmisten on myös ymmärrettävä, mitä eri vaihtoehdot todellisuudessa tarkoittavat. Tässä avuksi tulee uusi tekniikka VR-laseineen ja laajennetun todellisuuden ratkaisuineen.

Jyväskylä ja Lahti näyttävät hyvää esimerkkiä

Kaukonen nosti malliesimerkiksi tulevaisuuteen tähtäävästä suunnittelusta Kankaan alueen Jyväskylässä. Siellä tehtiin arkkitehtikilpailun perusteella master plan, joka määrittelee kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset periaatteet kuten pysäköinnin ja korttelimallit ja koot, asuntojen ja toimistojen määrän. Sen jälkeen suunnitellaan kortteli korttelilta uudelleen.

Vantaan Myyrmäki puolestaan on napakymppi asukkaiden osallistamisessa – vaikka kukaan ei tarkkaan ottaen osannut sanoa, mistä se oikein johtuu.

Lahti taas on Kytän mukaan paraatiesimerkki paikkatiedon hyödyntämisestä. Kerätty tieto on kaikkien käytettävissä – on esimerkiksi kartoitettu päiväkotien tärkeät luontokohteet, ettei vahingossa tuhottaisi niitä lisärakentamisen yhteydessä.

Teksti: JORMA SILO

Lue myös tämä:

Erilaiset asukasryhmät tunnistaen kohti ihmiset kestävää kaupunkia

Katso Marketta Kytän videohaastattelu

 

 

 

Share This