Vaikka Suomen vuokra-asuntomarkkinoilta puuttuvatkin sellaiset vuokrasääntelyn aiheuttamat kieroutumat kuin Ruotsissa, kehumista ei ole lahden tälläkään puolella. Isot toimijat ovat vetäytyneet tai vetäytymässä tuetun asuntotuotannon piiristä, koska julkinen valta toimenpiteineen on epäluotettava pelikumppani.

– Suomessa on onnistuttu monessa asiassa hyvin, kuten vaikkapa segregaation estämisessä, sanoi SATO Oyj:n toimitusjohtaja Saku Sipola Asuntomarkkinat 2018 -tapahtumassa. – Valitettavasti meillä on kuitenkin valtion tukeman asuntotuotannon kohdalla pitkä historia taannehtivasta lainsäädännöstä, josta pitää päästä eroon.

– Valtionkin olisi kyettävä katsomaan tulevaisuuteen ja lopetettava vanhojen tuotantotukijärjestelmien – niin ARAVA- kuin korkotukimallien – pelisääntöjen jälkikäteinen muuttaminen. Se on täysin vastoin länsimaisia oikeusperiaatteita.

Sipola kertoi SATOn vetäytyneen ARA-markkinoilta juuri tästä syystä: – Jos ei voi luottaa siihen, että hankekohtaisesti sovitut pelisäännöt pitävät, niin eihän siellä voi toimia.

Kostolainsäädäntöä ja hävittyjä oikeustapauksia

-Taannehtivilla lakimuutoksilla pahimmillaan 40 vuoden rajoitukset voivat pidentyä vuosikymmenillä. Lisäksi valtion hävittyä muuttamiaan tulkintoja koskevan oikeudenkäynnin toimijaa vastaan, on pyrkimys ollut muuttaa lakia hävinnyttä tulkintaa vastaavaksi.

– Monessa tapauksessa kyse on ollut suoranaisesta kostolainsäädännöstä. Ja tilaisuuksia tähän on ollut, sillä valtio on hävinnyt kaikki neljä KHO:ssa käymäänsä oikeudenkäyntiä yhteensä kolmelle eri toimijalle.

Sipolan mukaan tämä mekanismi ei osoita kuolemisen merkkejä.  – Uusimmassakin pitkän korkotuen uudistamista koskevan lain perusteluissa on kauniin kuoren alle kätketty miina: siellä herätetään kuolleista jo 15 vuotta sitten lakkautettu laki, joka koski 1990-luvulla voimassa ollutta 20 vuoden korkotukimallia! Tästä laajennuksesta lain valmistelija ei edes varoita kansanedustuslaitosta.

”Tarvitaan yhteinen kuva siitä, mihin olemme menossa”

Monen muun rakentajan tavoin Sipola moitiskeli säännöksiä perheasuntojen rakentamisesta ja puolusti pienten asuntojen rakentamista vetoamalla perhekoon muuttumiseen: väki lisääntyy voimakkaasti kaupunkiseuduilla ja yhden hengen talouksien lukumäärä sitäkin ripeämmin.

– Lähes yhdeksän kymmenestä Helsingin vuokrakodista on jo 1 – 2 hengen talouksia. Yhteiskunta monimuotoistuu – miksei rakentaminen saa vastata siihen, Sipola kysyi.

– Kaupunkirakentamiseen liittyy hyvin suuri määrä erilaisia asioita maahanmuutosta liikenteeseen, työelämän muutoksesta digitalisoitumiseen. Se on valtavan iso muutos, josta pitää puhua enemmän. Keskeistä on lähestyä asioita uudella tavalla ja pyrittävä ymmärtämään asukkaan ja kuluttajan tarpeet paremmin kuin nyt, Sipola painotti.

– On kyettävä luomaan yhteinen kuva siitä, mihin ollaan menossa niin maanlaajuisesti kuin alueittain ja jopa kaupunginosittain – kenelle rakennetaan ja  mihin tarpeeseen, Sipola kehotti.

Teksti: JORMA SILO

Katso Saku Sipolan videohaastattelu Asuntomarkkinat 2018 –tapahtumassa.

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Saku Sipolan puheenvuorosta Asuntomarkkinat 2018 -tapahtumassa.

Share This