Rakennettua ympäristöä tehdään omalle ajallemme, vaikka se säilyy seuraavien sukupolvien todellisuuteen. Tulevat innovaatiot ja haasteet ovat rakennetussa ympäristössä relevantteja kuitenkin jo nyt. Minkä kehityskulun haluamme mahdollistaa, jotta rakennettu ympäristö palvelee parhaimmalla tavalla meidän lisäksemme myös tulevia sukupolvia?

Kysymyksen esitti arkkitehti Anni Laurila WAP Kaupunkiarkkitehtuurista puhuessaan Asuntomarkkinat 2019 -tapahtumassa.  ”Kannattaa katsoa taaksepäin ymmärtääkseen, kuinka suuria muutoksia on odotettavissa”, hän painotti.

Laurila esitti kuvan postikortista, joka oli tehty ennen vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä ennakoimaan vuotta 2000: siinä postiljoonin visioitiin jakavan postia lentäen henkilökohtaisella lentolaitteella. Kuten tiedämme, tulevaisuus oli toisenlainen: kun viestinnästä suurin osa tapahtuu internetin välityksellä paljon nopeammin, kirjeitä ei tarvita – eikä pian niiden jakelijaakaan.

Väärin ennustamisen historia on yhtä pitkä kuin hauskakin

Kun A. G. Bell patentoi maailman ensimmäisen puhelimen vuonna 1876, Western Union totesi: ”This telephone has  too many shortcomings to be seriously considered as a means of communication. The device is inherently of no value to us.”

Yhtä pieleen osui AT&T:n vuonna 1980 teettämä tutkimus kännyköiden arvioidusta käyttäjämäärästä vuonna 2000. Se arvioi määräksi 900 000. Todellinen lukumäärä oli 109 miljoonaa eli 120 kertaa arvioitua enemmän. Puhumattakaan Digital Equipmentin Ken Olsenin 1977 lausumasta toteamuksesta: ”Ei ole mitään syytä, miksi joku haluaisi tietokoneen kotiinsa!”

Eikä meilläkään osuttu ihan oikeaan, kun Ateneumin katsottiin valmistuessaan 1888 sijaitsevan liian kaukana keskustasta.  Ja nyt se on Helsingin maantieteellinen nollapiste, täynnä teknologiaa palonsammutusjärjestelmästä valaistukseen.

Liikkuminen muuttuu eniten

Rakennettua ympäristöä on muuttanut ennen kaikkea autoliikenne. Kasarminkadun katukuva on muuttunut täysin. Katujen linjaukset ja tontit suunniteltiin keskustoissa ymmärtämättä, miten liikenne tulee muuttumaan. Tällä hetkellä rakennetun ympäristön ylläpitoon, kunnostukseen ja uudistamiseen käytetään vuosittain 20 miljardia euroa.

Mitä nyt voisi sitten olla tulossa? Ja kuinka tulevat muutokset vaikuttavat rakennettuun ympäristöömme: kaupunkeihin, rakennuksiin, infrastruktuuriin? Teknologiahan kehittyy Mooren lain mukaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Tasaista vauhti ei tosin ole, sillä aika ajoin tulokset eivät vastaakaan odotuksia ja vauhtia joudutaan ottamaan uudelleen, realistisemmista lähtökohdista.

”Miten muuttuu kaupunkien rakenne liikkumisen muuttuessa? Pysäköintipaikkavaatimus menee kuin meneekin uusiksi kun itseajavien autojen ja yhteiskäyttöautojen lisääntymisen takia niitä ei  enää vaadita  arvokkaimmissa sijainneissa. Tilalle voi tulla puistoa tai tiiviimpää rakentamista. Myös autot itse voivat olla yöpymistiloja, työpaikkoja tai kauppoja.”

Esteettömyys voidaan saavuttaa välineiden avulla, ei rakenteiden: pyörätuolirampit korvautuvat  rappusia nousevilla pyörätuoleilla. Energiansäästö on tosiaikaista. ”Myös materiaaliteknologia kehittyy nopeasti. Uudet materiaalit voivat yhdessä toimiessaan avata yllättäviä mahdollisuuksia”, Laurila muistutti.

Laurila visioi, että sekä ostamisessa että omistamisessa tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Amazon on jo nyt hyvä esimerkki siitä. Droonit lisääntyvät ja verkkokaupan jäteistä tilattuja tavaroita kuljetetaan niillä vilkkaasti. Niiden mukana kaupunkiliikenne siirtyy kahdesta tasosta kolmeen. Kuka luo säännöt droonien liikkumiselle?

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Anni Laurilan puheenvuorosta.

Teknologia muuttaa tiloja, työtä ja elämäntapoja

”Olkaamme mukana kehittämässä työvälineitä, jotka muuttavat suunnittelua”, Laurila totesi. Jos rakennukset suunnitellaan suoraan virtuaalitilassa, tilaohjelma ja kustannukset automatisoidaan, ratkaisuja tehdään suuria datamääriä analysoimalla.

Teknologia integroituu rakenteisiin ja tiloihin. Tila reagoi toimintaamme. Onko tila tulevaisuudessa vain raamit teknologialle?

Kun teknologia muuttaa elämäntapaa ja työtä, muuttuvat rakennusten ja kaupunkien myötä rakennusalan ammatit. Millaiseksi muuttuu esimerkiksi rakennuttajan rooli suunnittelun automatisoituessa?

”Koska ennustaminen on niin vaikeaa, tärkeämmäksi nousee yhteisen tahtotilan luonti: kuinka haluamme rakennetun ympäristön parhaiten palvelevan meitä ja tulevia sukupolvia”, Laurila sanoi.

Teksti: JORMA SILO

Kuva: AARNI HEISKANEN

Katso video!

 

 

Share This