Tulevat asuinalueet on suunniteltava alusta pitäen sellaisiksi, että niillä voidaan asua kiertotalouden mukaisesti. On oltava mahdollisuus paikalliseen sähköntuotantoon, on oltava jaettuja kulkuneuvoja ja piha-alueet on käytettävä hyödyllisesti. Asuntojen on oltava muunneltavissa muuttuvien tarpeiden mukaan ja alueen koulut, päiväkodit ja vanhusten palvelut on toteutettava kiertotalouden ehdoilla.

Eikä tämä koske vain suomalaista asuinalueiden suunnittelua. ”Globaali talousmalli on muutettava sellaiseksi, että otetaan huomioon maapallon kantokyky,” sanoi SITRAn johtava asiantuntija Nani Pajunen Asuntomarkkinat 2019 -tapahtumassa. Suomi on jo omalta osaltaan edistämässä asiaa.

”Insinöörit ja opettajat ovat avainasemassa siinä, miten osataan tehdä systeeminen muutos. Syyslukukaudesta 2019 tulee Suomessa olemaan kaikilla koulutusasteilla kiertotalouskoulutusta. Tämän vuoden tavoitteemme on täydennyskouluttaa työssä olevia; kuinka osaamme ottaa nämä asiat huomioon omassa työssämme ja ottaa käyttöön uudet ratkaisut.”

Vain alle kymmenesosa tuotannossa käytetyistä materiaaleista kiertää toistaiseksi takaisin käyttöön. ”Kaikista materiaaleista käytetään rakentamiseen puolet. Kasvihuonekaasupäästöistä kaksi kolmannesta liittyy materiaalien prosessointiin”, Pajunen luetteli.

”Harvinaisten maametallien suhteen EU on täysin riippuvainen tuonnista. Tulevaisuudessa materiaalien saatavuus saattaakin olla teollisuudelle kriittinen paikka.”

Suomi on kiertotalouden edelläkävijöitä

Asuntomarkkinat 2019 -tapahtuman Climate Cornerissa oli esillä KIRA-digi-hankkeen ilmastoaiheisia demoja.

Nyt käynnissä olevat neuvottelut maailmankaupan uudelleen järjestämisestä saattavatkin Pajusen mukaan koitua eduksemme, kun joudumme miettimään uudelleen, kuinka saamme materiaalit pidettyä täällä emmekä luovuta niitä Kiinaan prosessoitavaksi.

Tuotannossa alkupää on paljon tärkeämpi kuin loppupää, johon kuuluu mm. jätteiden lajittelu. Pajusen mukaan olemme viidenkymmenen vuoden ajan tienneet, että ylikulutamme maailman luonnonvaroja. Se näkyy kuitenkin vain poliittisissa papereissa.

”Vuonna 2015 aloittamamme työ, jossa Suomi on ollut kiertotalouden kokeilualustana on kantanut hedelmää. Vuosi sitten meidät – toki yhdessä muiden kanssa – palkittiin Davosissa maailman parhaana kiertotaloustoimijana. Saman tunnustuksen antoi hiljattain myös EU-komissio. Meillä on siis Suomessa erinomainen pohja kehittää kiertotaloutta hyödyntävää liiketoimintaa, jonka kysyntä maailmalla kasvaa valtavasti koko ajan”, Pajunen totesi tyytyväisenä.

Uudenlaiselle liiketoiminnalle on iso tilaus

Suomi on sitoutunut kunnianhimoiseen tavoitteeseen: vuonna 2025 meillä pitäisi olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Siihen vaaditaan vielä valtavasti työtä. ”Matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu. Nyt on isompien, systeemitason tekojen vuoro”, Pajunen kuvaili.

”Tulevaisuudessakin asumme jossain, liikumme jollain, käymme jossain töissä ja harrastamme jotain. Lähestymistapa on askel askelelta.”

Joka askeleella on tarjolla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta rakennusala toimii yhä perinteisellä tavalla. Pajunen havainnollisti esimerkillä isoista taloremonteista, joiden yhteydessä asukkaat vievät ylimääräiset tavaransa avoimille keräyslavoille korttelin pihalle, lumen ja sateen piiskattaviksi. ”Tässä on tilaus pienelle yritykselle, joka voisi kiertää asukkaiden luona ja katsoa heidän kanssaan, mitä kierrätettävää heidän vinttikomeroistaan löytyy, viedä tavarat divariin ja ottaa välistä provision.”

Rakennusalan on mietittävä, mitä kaikkea on jo käytössä ja käytetty. ”Kun tiedämme, minä vuonna jokin purettava rakennus on tehty, meillä on jo hyvä arvaus siitä, mitä sieltä on kierrätettävissä. Nyt pitäisi uusien rakennusten kohdalla kirjata tietokantaan myös se, mistä materiaali on tullut, kuka sen on valmistanut ja mihin se voisi käytön jälkeen kelvata. Tämän pitäisi tulla osaksi kaikkien toimintaa.”

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Nani Pajusen puheenvuorosta.

Samalla kun kehitämme uusia materiaaleja, asiantuntijoiden pitäisi miettiä valmiiksi, mitä niillä voidaan tehdä ensimmäisen käytön jälkeen. ”Alkuainetasolle ei tarvitse mennä, mutta erilaisten seosten uudelleenkäytön suunnittelu olisi otettava käytännöksi. Komponenttien pitkäikäisyyttä pitää pyrkiä lisäämään”, Pajunen korosti ja haastoi lopuksi alan toimijat ”kiertokouluun”:

”Mikä on sinun seuraava tekosi? Kuinka lähdet toteuttamaan kiertotaloutta? Kuinka viet keksintösi ulkomaille? Kuinka Kiina ja Intia pääsevät hyppäämään suoraan kiertotalouteen tuhlailuvaiheen yli?”

Teksti: JORMA SILO

Kuvat: AARNI HEISKANEN ja SITRA

Katso video!

Share This