Tekoäly on jo monin eri tavoin ihmistä älykkäämpi: esimerkiksi perustaskulaskin on joissain tilanteissa meitä kaikkia fiksumpi.  Ihmisälykkyydessä korostuu kuitenkin se, missä kone on huono. – Ainakin toistaiseksi ihmisaivot ovat parempia joustavassa, nopeasti muuttuvassa ajattelussa.  Myös merkitysten antamiseen ja oikeiden kysymysten esittämiseen, suunnan näyttämiseen ja päätöksentekoon tarvitaan ihmisaivoja, totesi aivotutkija Katri Saarikivi Asuntomarkkinat 2018 –tapahtumassa. Hän työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

Tekoälystä ja digitalisaatiosta käytävässä keskustelussa tutkijaa häiritsee se, että tunneäly näyttää siinä usein pahikseltalta: – Puhutaan kuin sillä olisi oma tahto: se tulee, se tekee, se haluaa. Kuitenkaan tekoälyllä ei ole enempää tunteita tai tahtoa kuin niihin liittyvää älyäkään.

Ihmisaivot ovat tehokkain oppimiskone

– Ainakin toistaiseksi pääkopassamme on tämän hetken tehokkain oppimiskone. Se oppii nopeammin, vähemmistä esimerkeistä ja pystyy soveltamaan oppimaansa joustavammin kuin kone. Myös luova ajattelu on edelleen se, mihin ihmistä ja hänen älyään tarvitaan; vuorovaikutukseen ja toisen ihmisen ymmärtämiseen.

Ihmisälyn lisääntyvä tarve korostuu koko ajan monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa. Kilpailun lisääntyessä ja asiakkaiden vaatiessa yhä tarkemmin juuri itselleen sopivia tuotteita, yrityksen menestys riippuu siitä, kuinka näihin toiveisiin kyetään vastaamaan. Yhä enemmän tarvitaan siis niitä taitoja, joissa ihmisaivot ovat ylivoimaisia ja joita on hyvin vaikea opettaa koneelle: empatiaa ja tunneälyä.

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Katri Saarikiven esityksestä Asuntomarkkinat 2018 -tapahtumassa

– Kiihtyvässä teknologian ja tekoälyn kehityksessä on siis kiinnitettävä yhä enemmän huomiota juuri ihmiseen, joka valmistaa uusia laitteita ja käyttää niitä osana älykästä toimintaansa – toimintaan, jossa usein ratkotaan toisten ihmisten ongelmia, Saarikivi kiteytti.

Avainasemassa ovat siis tunneäly ja empatia.  Kuinka ne liittyvät toisiinsa?

Saarikoski kertoi, että empatia tavataan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen, joita kutakin tukevat osittain erilliset aivomekanismit, – Aivoalueet ovat erikoistuneet ja tapaturmaisesti voi vammautua alue, joka tukee toisten ihmisten ajatusten tai tunteiden ymmärtämistä. Jos ihminen menettää vammautumisen seurauksena kykynsä tunteisiin, hänestä tulee täysin toimintakyvytön.

Mielikuvitus on yksi tärkeimpiä työtaitoja

Kyky tunneälyyn ja empatiaan perustuu niin sanotun mentalisaatioverkoston toimintaan. Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä asettua toisen asemaan ja miettiä, miltä tilanne toisesta tuntuu.

– Parempi sana saattaisi olla mielikuvitus, Saarikivi pohti. – Se on keskeisen tärkeä työtaito! Harvemmin kuitenkaan löytyy sellaisia henkilöstönkehittämisohjelmia, jotka tähtäävät mielikuvituksen rikastamiseen eikä vilkasta mielikuvitusta näe rekrytointikriteerinä. Mielikuvituksen puuttuminen on myös suuri este ihmistä vastaavan empatiakyvyn kehittämiseen tekoälylle.

Toinen empatian tärkeä osa on tunneymmärrys. – Ihmisellä on merkillinen kyky jakaa kokemuksia.  Tunteet tarttuvat. Kun ihminen näkee kuvan kipua kärsivästä ihmisestä, hänen omien aivojensa kipualue aktivoituu. Tekoälyllä siis pitäisi olla tunne-elämä. Toistaiseksi tämäkään ei ole mahdollista.

Kolmas osa-alue on empaattiset teot, joita voisi sanoa vaikkapa myötätunnoksi tai sympatiaksi, empaattiseksi motivaatioksi. Me nautimme toisten auttamisesta. Auttaminen ja altruismi aktivoivat automaattisesti aivojen mielihyvään liittyviä alueita. – Meidät on viritetty auttamaan ja ymmärtämään toisiamme, jakamaan tunteita ja ajatuksia monin eri tavoin, Saarikivi sanoi.

Kaikki nämä mekanismit ja niiden tukemat taidot ovat se, mitä kutsutaan empatiaksi – ja ne kaikki ovat tekoälyn tavoittamattomissa.

Tunteita ei voi kytkeä pois päältä

Jos halutaan ymmärtää ihmisen ajattelua ja päätöksentekoa, tunteet on pakko ottaa huomioon. Se aikoinaan laajalti toisteltu väite, jonka mukaan tunne ja järki ovat erillään, on täysin vanhentunut:

– Tunteet liittyvät kaikkeen ajatteluun ja päätöksentekoon: ne suuntaavat tarkkaavaisuutta, havaitsemista, toimintaa ja motivaatiota perustasolta alkaen.

– Tunteita ei voi kytkeä pois päältä. Myymälässä soitetulla musiikilla voidaan ohjata asiakkaiden valintoja ja tarjoilija saa enemmän tippiä tuodessaan laskun sydämen muotoisessa astiassa.

– Jopa oikeutta istuvien tuomareiden päätöksentekoa tutkittaessa havaittiin, että on kolme aikaa päivässä, jolloin tuomari tekee todennäköisimmin vangin ehdonalaisuutta puoltavan päätöksen: aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvin jälkeen. ”Hyvä ruoka, parempi mieli” on siis täysin kestävä väite, joka kannattaa muistaa liikeneuvottelujen ajankohtaa suunnitellessa, Saarikivi totesi.

Teksti: JORMA SILO

Katso Katri Saarikiven videohaastattelu Asuntomarkkinat 2018 -tapahtumassa

Share This