– Itseohjautuvat autot ovat pian jo täällä. Liikenteen sähköistyminen, digitalisaatio ja jakamistalous ovat ylipäätään tekemässä läpimurtoa. Tekniikka on pitkälti valmiina, mutta lainsäädäntö ei. Puuttuu myös sellainen malli, jolla tätä kokonaisuutta voidaan hallita. Tässä kaupunkien on oltava kärkenä, Helsingin pormestari Vapaavuori korosti Asuntomarkkinat 2018 –tapahtumassa.

– Missä ihmiset nousevat itseohjautuviin autoihinsa, missä nousevat niistä pois ja mihin ne parkkeerataan? Kaikkialla maailmassa kaupunkien ylivoimaisesti tärkeimpiä kysymyksiä ovat erilaiset liikenteeseen liittyvät ratkaisut.

– Yhdysvaltain länsirannikolla käydessäni ennusteeksi annettiin se, että itseohjautuvat autot tulevat käyttöön asteittain ensin keskisuurissa, riittävän edistyksellisissä kaupungeissa. Sen jälkeen kuluu ehkä vuosikymmeniä ennen laajempaa läpilyöntiä. Itärannikon New Yorkissa oli todettu tarve ohjaamisjärjestelmälle, jolla kaikkien uusien teknologioiden ja ratkaisujen yhdistelmää voidaan hallita.

Kaupunkisuunnittelussa ei voi juosta päiväkohtaisten ilmiöiden perässä

– Yhä suurempi osa ihmisistä haluaa asua kaupungeissa, Vapaavuori muistutti. – Se on maailmanlaajuinen kehityskulku, ei kenenkään salajuoni.

– Rakentamisessa on 40 vuoden aikajänne aloituksesta peruskorjaukseen.  Sekä onnistumiset että virheet näkyvät silloin. Tarpeet ja arvostukset ehtivät muuttua sinä aikana moneen kertaan. Siksi kaupunkisuunnittelussa pitää välttää juoksemista yksittäisten päiväkohtaisten perustelujen ja ilmiöiden perässä.

Vapaavuori kyseenalaisti esimerkiksi pienten asuntojen rakennustarpeen. – Juuri nyt niitä epäilemättä tarvitaan, mutta mikä on tilanne parin vuosikymmenen kuluttua. – Muun muassa maahanmuuton takia tulevaisuudessa tarvitaan myös isompia asuntoja, hän totesi.

Normeilla ja ohjauksella varmistetaan, että laadusta ei tingitä

-Valtion ja kaupunkien velvollisuus on valvoa säännöillä ja normeilla sitä, että rakentaminen on pitemmällä aikajänteellä hyvää ja kelpaa tulevillekin sukupolville – tämä siitä huolimatta, että olen itsekin pyrkinyt raivaamaan rakentamiseen liittyvää sääntö- ja normiviidakkoa.

-Vaikka laadun määrityksessä on valtava määrä eri ulottuvuuksia, siitä ei kannata tinkiä. Helsingin kaupunkipolitiikka on onnistunut erittäin hyvin: esimerkiksi segregaatio on suorastaan vähäistä. Se johtuu suurelta osin juuri säännöistä ja normeista, joiden ansiosta ei päästetä syntymään ”liian” halpoja asuntoja.

Vapaavuoren mukaan nyt rakennetaan paljon paitsi hyvän taloustilanteen ja kaupungistumisen megatrendin takia, myös koska MAL-sopimukset ovat saaneet aikaan sen, että nyt kaavoitetaan olennaisesti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.  – Helsingin kohdalla tilanne onkin jo hyvä kaavoituspuolella. Tontinjako- ja varauspuolella on toki edelleen parannettavaa.

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Jan Vapaavuoren puheenvuorosta Asuntomarkkinat 2018 -tapahtumassa.

On panostettava erilaisuuteen ja omaleimaisuuteen

– Yksi toimivan kaupungin peruselementti on se, että siellä on erilaisia osia – alueita, taloja ja katuja. Ei pidä tehdä samanlaista joka paikkaan, vaikka tietyissä taloussuhdanteissa on suuri houkutus valmistaa yhtä ja samaa kaikkialle. Helsingissä tätä pyritään tietoisesti ohjaamaan ja kun verrataan vaikkapa Kalasatamaa ja Jätkäsaarta, voi todeta että tässä on onnistuttu vähintään kohtuullisesti.

Seuraavat kymmenen vuotta Helsingin rakentamista leimaa suurten, satamalta vapautuneitten alueiden rakentaminen. Sitä seuraava vaihe on täydennysrakentamisen aikaa, jolla on omat, uudet ja huomattavasti erilaiset haasteensa – silloin rakennetaan valmiiseen ympäristöön, joten erilaisten vuorovaikutusmenetelmien merkitys korostuu ratkaisevasti.

– Nykyisessä epävakaassa maailmassa se, että löytyy maita tai kaupunkeja jotka ovat luotettavia, toimivia ja ennakoitavia voi olla jopa luksusta, Vapaavuori huomautti lopuksi.

Teksti: JORMA SILO

Katso Jan Vapaavuoren videohaastattelu Asuntomarkkinat 2018 –tapahtumassa.

 

Share This