Nykyisen hallituksen asunto- ja maankäyttöpolitiikan avainsanoja ovat olleet ”lisätä” ja ”vapauttaa”. ”Asuntoja onkin saatu aikaan lähes ennätysmäärä ja rakentamisen byrokratiaa on monilta osin kevennetty. Voimme siis olla tyytyväisiä”, sanoi asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen ASUNTOMARKKINAT 2019 -tapahtumassa. Melko tyytyväisiä olivat myös paikalla olleet asuntomarkkinoiden avainhenkilöt, sillä he antoivat hallituksen asuntopolitiikalle kouluarvosanaksi kahdeksan.

Tällä hallituskaudella on aloitettu yli 160 000 asunnon rakentaminen koko maassa. Neliömäärissä kasvu ei ole yhtä suurta, koska asunnot ovat olleet keskimäärin aikaista pienempiä.  Myös valtion tukema ARA-tuotanto on tällä vaalikaudella kasvanut noin 6 000 aloituksesta 8 000-9 000 asuntoon.

Määräysten keventämisen osalta Tiilikainen nosti esille erityisesti purkavan täydennysrakentamisen mahdollisuuksien parantumisen. Eduskunta hyväksyi hiljattain asunto-osakeyhtiölain muutoksen, jossa luovuttiin yksimielisyysvaatimuksesta. Nyt päätös voidaan saada aikaan neljän viidesosan enemmistöllä. ”Luvassa on kiihkeitä yhtiökokouksia – osallistukaa ja olkaa valveilla!” ministeri kehotti.

Ministerin luettelo asuntopolitiikan painopisteistä on tuttuakin tutumpi: asunnottomien asia, ikääntyminen ja esteettömyys, opiskelijoiden asuntotilanne, alueiden eriarvoistumisen ehkäisy. Entäpä kohtuuhintaisuus?

Tällä vaalikaudella on tuettu monin tavoin yleishyödyllistä asuntorakentamista. Rajoitukset on muutettu hankekohtaisiksi, on uusi kymmenen vuoden korkotukimalli , vanhaa mallia on kehitetty, on parannettu mahdollisuuksia tyhjän vuokra-asuntokannan aiheuttamien ongelmien hoitamiseksi, on käynnistetty asunto-osuuskuntapilotteja”, Tiilikainen kertoi. Hän uskoi, että kaikki tämä tulee näkymään asumisen hinnassa

Kaupungit keskeisessä asemassa ilmastonmuutosta ehkäisemässä

Kiihtyvä kaupungistuminen on tosiasia joka puolella maailmaa. Tiilikaisen mukaan kestävän kehityksen näkökulma on siis tavattoman tärkeä kaupunkien kehittämisessä. Ei vähiten siksi, että rakennuksissa kuuluu noin neljännes energiasta. ”Taistelu ilmaston lämpenemistä vastaan hävitään tai voitetaan kaupungeissa”, Tiilikainen korosti.

”YK:n kestävän kehityksen säännöt on otettava kaupungeissa käyttöön. Suomesta ei taida löytyä yhtään kuntaa, jossa ei olisi kiertotalouteen, vähäpäästöisyyteen tai vastaavaan liittyviä ohjelmia. Ministeriö voi tietysti tehdä ohjelmia, mutta käytäntö ja toteutus ovat kiinni kaupungeista,” Tiilikainen muistutti.

Sosiaaliseen kestävyyteen liittyy turvallisuuden tunne:  kotoutumisen ja yhteisöllisyyden eteen täytyy tehdä töitä. ”Yhden hengen talouksien lisääntyessä vauhdilla yksinäisyys on suomalaisten suurimpia ongelmia. Yhteisöllisyyttä on pyrittävä vahvistamaan.”

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys asunto-, energia- ja ympäristöministerin puheenvuoosta Asuntomarkkinat 2019 -tapahtumassa.

Digitaalisuuden hyödyntäminen on hyvässä vauhdissa

MAL-sopimukset ovat olleet tällä vaalikaudella entistä sitovampia. ”Pitäisikö sitovuutta edelleen lisätä? Ainakin nyt ne ovat toimineet mielestäni hyvin ja tavoitteet ovat toteutuneet. Perinteisen käytännön mukaan valtiovalta tulee rahallisesti vastaan rakentaen vaikkapa infraa ja vastikkeeksi alueen kaupungit sitoutuvat rakentamishankkeisiin: hyviä esimerkkejä MAL-sopimusten vauhdittamista hankkeista ovat Pääkaupunkiseudun Raide-Jokeri ja Tampereen pikaraitiotie”, Tiilikainen mainitsi.

Erilaisia digipalveluja tuodaan rakentamisen ja asumisen saralle. Ympäristöministeriön koordinoimassa KIRA-digihankkeessa on toteutettu yli 130 kokeiluhanketta. Se on mainio esimerkki siitä, että konservatiivisena pidetyllä rakennusalalla on paljon halua lähteä uuteen. Tiilikainen kaipaa kuitenkin enemmän:

”Meillä on jo maailman älykkäimmät sähköverkot. Infra on olemassa, mutta vielä ei kuitenkaan ole oikein palveluja tilanteen hyödyntämiseen. Myös älykästä liikennejärjestelmää luodaan parhaillaan ja lainsäädäntöä sitä varten on luotu.”

Kaavoitusta avataan yksityisille toimijoille?

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta on lähdetty käynnistämään ensi vaalikaudelle. Siinä halutaan vastata digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin. ”Toivottavasti pääsemme kolmesta kaavatasosta kahteen. Nykytekniikka mahdollistaa tarkentuvan kaavatason, jossa mennään yleisestä yksityiskohtaiseen, jopa kohdetasolle saakka. Kuinka se onnistutaan ottamaan huomioon, riippuu paljolti menossa olevasta valmistelusta.”

Keskeistä on myös se, kuka saa kaavoittaa. ”Se pysyy tietenkin julkisen vallan – kuntien – ohjauksessa, mutta avataanko sitä nykyistä paremmin myös yksityisille toimijoille? Nythän kuntien kaavoitus ei kerta kaikkiaan ehdi kaikkeen ja yksityiset toimijat voisivat vauhdittaa asioita,” ministeri summasi.

Teksti ja kuva: JORMA SILO

 

Share This