”Digitalisoituminen tulee muuttamaan merkittävästi kaavoitusprosessia ja kaupunkisuunnittelua. Digitaaliset tietoaineistot ja kaupunkitietomallit sekä 3D-visualisointi haastavat nykyiset suunnittelukäytännöt”, sanoi arkkitehti Pia-Sofia Pokkinen Aalto-yliopistosta Asuntomarkkinat 2019 -tapahtumassa.

”Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, joka vaikuttaa laajalti ihmisten hyvinvointiin ja maapallon ekologiseen kestävyyteen. Maailman väestöstä 55 % elää  kaupungeissa ja kaupunkien imu senkuin kiihtyy sekä maailmalla että Suomessa. Se aiheuttaa haasteita, joihin on kerta kaikkiaan pakko kehittää uusia, älykkään kaupunkisuunnittelun ratkaisuja#, Pokkinen sanoi.sanoi

Aalto-yliopistossa on toteutettu kymmenen vuoden sisällä viisi älykkään kaupunkisuunnittelun tutkimushanketta, joille on yhteistä tiedon merkitys suunnittelussa. Digitaalisuuden myötä tiedon määrä lisääntyy suuresti, ja sen hallintaan liittyvät tiedonhallinnan käytännöt tulevat suunnittelussa keskeisen tärkeiksi.

”Vuosina 2016-2018 toteutetun Urbs-data-tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia ja kehittää digitaalisia työkaluja kaavoituksen tueksi käytännössä havaittujen haasteiden pohjalta. Lisäksi etsimme uudenlaisia yhteistoimintamalleja”, Urbsdata-hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pokkinen kuvaili.

Uusi kaupunginsuunnittelu rakentuu teknologiasta, prosesseista ja ihmisistä

Pilottialueena toimi Keran vanha teollisuusalue Espoossa. Suunnittelualue on 79  hehtaaria, kerrosala 680 000 k-m2 ja aluetehokkuus e=0,9. Asuntoja on suunniteltu yli 13 000 ihmiselle, Yhteistyötä tehtiin erityisen tiiviisti Espoon kaupungin ja kolmen yksityisen yrityksen kanssa sekä Aalto-yliopistossa vielä työn alla olevaa Otso Heleniuksen väitöstutkimuksessaan kehittämää työkalua hyödyntäen.

Louhi-palvelu pyrkii kokoamaan paikkatietokohtaista dataa  ja kaikkea aluerakentamisen kannalta olennaista tietoa. Se on tarkoitettu sekä asiantuntijoiden että asukkaiden käyttöön ja tärkeintä onkin data, joka on avointa mahdollisimman monille.

Tridifyn ketterä kaupunkitietomalli pystyy mallintamaan kolmiulotteisesti rakennusten muotoa ja kerrospinta-alaa.

Cityfier puolestaan on työkalu arvonmuodostuksen muutosten kuvaamiseksi; se on tarkoitettu maanomistajien ja kaupungin viranomaisten käyttöön hankkeen alkuvaiheen ajaksi.

Otso Heleniuksen versionhallintatyökalun tarkoituksena on tuoda yhteen kaikki  kaavoituksen aikana tehdyt suunnittelupäätökset ja niiden perusteet.

Urbsdata-hanke osoitti, että  kaupunkisuunnittelussa ja tiedonhallinnassa on kolme tärkeää osa-aluetta: teknologia, prosessit ja ihmiset. ”3D-kaupunkitietomallien ja digitaalisten työkalujen hyödyt näkyvät erityisesti tiedonhallinnassa, suunnitteluvaihtoehtojen vertailussa ja päätöksenteon tukemisessa. Mutta olivatpa työkalut ja menetelmät kuinka hienoja ja kehittyneitä tahansa, niitä käyttävät ihmiset”, Pokkinen muistutti.

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Pia-Sofia Pokkisen puheenvuorosta.

Miten yhteistoiminta sitten toteutuu aluekehityshankkeissa? ”Virtuaalitodellisuus ja suunnitelmien visualisointi helpottavat vaihtoehtojen vertailua ja päätöksentekoa. Kasvotusten toteutuva kehitys- ja yhteistoiminta vahvistavat sitä”, Pokkinen sanoi ja siteerasi lean-guru Ron Mascitellia: “…having team members see each other face-to-face is the most powerful ’visual’ management tool there is.”

”Tulevaisuuden älykkäässä kaupunkisuunnittelutyössä tarvitsemme digitaalisia työkaluja ja uusia yhteistyömalleja. Onko olemassa joitakin kommunikoinnin tapoja, joita emme ole hyödyntäneet täysimittaisesti? Tulemme tarvitsemaan toisiamme, kasvotusten toteutuvaa yhteistyötä ja herkistymistä toistemnme kuulemiselle”, Pokkinen sanoi.

Teksti: JORMA SILO

Kuva: AARNI HEISKANEN

Katso video:

Share This