Asuntomarkkinat 2019 -tapahtuman osallistujia pyydettiin kuvaamaan yhdellä sanalla odotuksiaan alkaneelle asuntomarkkinavuodelle. Kaksi sanaa nousi ylitse muiden: ”epävarma” ja ”odottava”. Samanlaisissa tunnelmissa oli tilaisuuden kolmihenkinen asuntomarkkinaraati.

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun mukaan epävarmuus juontuu paljolti talouskasvun globaalista yskimisestä. ”Maailman suurin pörssi on tullut selvästi 200 päivän liukuvan keskiarvon alapuolelle ja huipusta on laskettu yli 20 prosenttia. Yhdysvaltojen pitkät korot ovat käytännössä samalla tasolla kuin lyhyet – normaalisti ennakoi taantuman tulemista vuoden kuluttua.”

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju

Kangasharju uskoo kuitenkin, että taantumaa ei välttämättä tule. Hänen mielestään paljon on kiinni siitä, mitä Kiinassa ja Saksassa seuraavaksi tapahtuu. Kiinassa henkilöautojen myynti on romahtanut ja kännyköidenkin myynti on kääntynyt laskuun. Myös Saksan autotuotanto on lamaantunut, osin päästömittausskandaalien takia.

”Kiinasta on saatu erilaisia uutisia finanssipolitiikan helpottamisesta ja verojen laskusta. Luotettavan datan saamisessa on juuri nyt kuitenkin omat hankaluutensa, koska koko maa hiljenee uuden vuoden vastaanottoon. Jos elvytystoimet ovat yhtä vahvoja kuin 2015, maailman talous pelastuu, mutta jos he katsovat velkaantumisen olevan jo liian suuri, taantuma tulee,” Kangasharju ennakoi.

Korot pysyvät pitkään alhaalla

Maailman toisen suuren taloustoimijan, Yhdysvaltojen keskuspankin  korkojen nosto pysähtynee tänä vuonna. Euroopassa tullaan luultavasti näkemään yksi tai kaksi koron nostoa; sen verran että päästään nollaan – ei kuitenkaan plussalle. ”Korot kuitenkin pysyvät matalana, mikä ylläpitää asunnon ostajan kiinnostusta”; Kangasharju arvioi.

Myös Suomen hyvä työllisyyskehitys ja usko omaan talouteen vahvistavat asunnonostohaluja. Toisaalta kuitenkin vienti hidastuu ja investoinnit takkuavat: kone- ja laiteinvestointien määrä on jo kääntynyt laskuun.

Rakentamisessakin näyttäisi olevan menossa huolestuttava käänne. Esimerkiksi asuntojen aloitukset ja rakennusluvat ovat vajonneet vuoden 2015 tasolle. ”Lukema saattaa tosin vielä muuttua, sillä ilmeisesti Helsingissä on loppuvuonna  käsitelty lupia huomattavan vilkkaasti,” Kangasharju lohdutti.

SRV:n Antero Nuutinen korosti, että vaikka aloitukset ovat vuoden 2015 tasolla, ne ovat kuitenkin pitkän ajan keskitason yläpuolella. ”Kyseessä on pikemminkin korjausliike.” Asuntojen myynti on hänen mukaansa sujunut kuitenkin selvästi odotettua heikommin.

Nuutinenkin on pannut merkille ihmisten mielialojen jonkinlaisen lamaantumisen ja uskonpuutteen. Bo LKV:n aluejohtaja Saara Murtovaara jaksoi pitää yllä kiinteistönvälittäjille tyypillistä optimismia, mutta myönsi markkinatilanteen epävarmuuden, minkä takia erilaisia heikkoja signaaleja on kuunneltava tarkoin.

Asuntojen tarjonta reagoi kysyntämuutoksiin sopulin tavoin

Murtovaara toi esille asuntomarkkinoille ominaisen ilmiön: kysynnän muutoksiin reagoidaan laumasieluisesti: ”Usein lähdetään tekemään jotain asuntotyyppiä ja kun se menee hyvin kaupaksi, kilpailija naapurissa innostuu tekemään samanlaisia – eivätkä ne enää välttämättä olekaan menestystuote.”

Julkisessa keskustelussa paljon esillä olleista isoista taloyhtiölainoista Nuutinen ja Murtovaara eivät olleet huolissaan. Nuutisen mukaan taloyhtiölainat ovat vakiintuneet asuntomarkkinoille jo vuosia sitten.

Murtovaarakin mukaan asuntojen ostajat ovat erittäin hyvin tietoisia kokonaishinnasta. Asukkaan oman lainan korkovähennysoikeutta on leikattu vuosittain ja se jatkuu, mikä lisää taloyhtiölainojen suosiota.

”Hankalampi kysymys on tulevien remonttikustannusten saaminen selville etukäteen. Se on erittäin vaikeaa ja siihen pitäisi kehittää jokin luotettava keino”, Murtovaara totesi. Nuutisella oli jälkimmäiseen ongelmaan selkeä ratkaisu: ”Ostakaa uusia asuntoja!”

Kustannusten nousu syö kannattavuutta korkeasuhdanteessa

Kangasharju kummasteli sitä, että rakentamisen korkeasuhdanteessa alan yritysten kannattavuus mieluummin heikkenee kuin paranee. Nuutisella oli tähänkin selkeä vastaus:

”Esimerkiksi elementtien ja muiden rakennusosien toimitusajat pitenevät heti, kun ala kuumenee, samoin aliurakoitsijoista alkaa olla pulaa. Tässä kärsitään varmaan myös nuorten kiinnostuksen puutteesta –  rakennusmestarikoulutustahan on vähennetty eikä ala vedä nuorisoa huonon maineensa takia. Kun jäädään vaille uusia tekijöitä, uusiutuminen on vaikeaa”, Nuutinen totesi.

Rakentamisen ailahtelevaan kannattavuuskehitykseen – ja samalla myös ennätyskalliiseen asumiseen – Kangasharju tarjosi rohdoksi kuntien kaavoitusmahdollisuuksien parantamista ja verotuksen muuttamista niin, ettei se riipu rakennuksen koosta, vaan sijainnista. ”Näin rakennettaisiin enemmän, korkeampaa ja tiiviimmin sinne, missä ihmiset haluavat asua.”

Livekuvittaja Linda Saukko-Raudan näkemys asuntomarkkinaraadin annista.

Ekotehokkuus ei juurikaan näy asuntokysynnässä

Asuntomarkkinat 2019 -tapahtuman keskeisiä teemoja oli ilmastonmuutoksen hillintä. Murtovaara ei ole havainnut ekotehokkuuden vaikuttavan varsinkaan kerrostaloasuntojen ostopäätöksiin. ”Helsingin keskustassa siihen ei edes voi paljon vaikuttaa.”

Nuutinen korosti, että ekotehokkuus koostuu monesta eri tekijästä. ”Asuintalon sijainti raideliikenteen varressa on isompi ekoteko kuin se, että pannaan viisi senttiä lisää villaa seinään. Ekotekoja tehtäisiin varmasti enemmän, jos verotusta kevennettäisiin – asunnon hinnastahan on veroja hiukan tilanteesta riippuen noin 40 prosenttia”, Nuutinen totesi.

Teksti: JUHA SALMI, JORMA SILO

Katso video!

 

 

 

Share This