Asuntomarkkinat 2019 -tapahtuman arvokeskustelussa joukko maamme terävimmän pään asuntovaikuttajia kokoontui vastaamaan, mihin ja keihin asuntopolitiikassa pitää panostaa. Keskeisimmistä arvoista vallitsi melkeinpä yksimielisyys, mutta keinoista niiden saavuttamiseen – kuten arvata saattaa – oli syvääkin erimielisyyttä.

Keskustelun vetäjät Juha Salmi ja Lauri Lehtoruusu patistivat keskustelijoita heti alkuun ilmaisemaan tärkeimmän asumiseen liittyvän arvonsa.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola korosti asumistarjonnan monipuolisuutta. Hän muistutti, että  ihmisten tarpeet ovat hyvin erilaisia tänäänkin ja tulevaisuudesta emme tiedä. Yksipuolistuminen on iso riski.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen oli samoilla linjoilla: ”On oltava mahdollisuus kuhunkin elämäntapaan  ja -tilanteeseen sopivaan asumistapaan ja –muotoon.” Myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painotti ihmisten mahdollisuutta toteuttaa suunnitelmiaan ja pyrkimyksiään.

ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti muistutti, kuinka takavuosina yhteiskunta pyrki tasoittamaan vaihtoehtojen saatavuutta –  olipa kyseessä sitten omistus- tai vuokra-asunto. Mahdollisuuksien tasa-arvo olisi edelleen tärkeää.

Kohtuuhintaisuus – tärkein arvo vai poliittista propagandaa?

Demarikansanedustaja ja entinen asuntoministeri Pia Viitanen ja VAV Asuntojen toimitusjohtaja Teija Ojankoski asettivat kohtuulliset kustannukset asumisen tärkeimmäksi arvoksi. ”Jokaisella on oikeus sellaisen kotiin, jonka hän pystyy maksamaan ja asunnottomuuden torjunta on itsestään selvää. ”

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tviittasi hiljattain, että paras keino taata kohtuuhintaisia asuntoja on romahduttaa maan talous. Viitanen nauratti yleisöä huomauttamalla, että juuri sitähän nykyinen hallitus yrittää tehdä. Markkinoiden merkitystä hän ei sinänsä kieltänyt, mutta: ”Markkinat toimivat parhaiten, kun on myös valtion tukemaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.”

Myös Rossilahti korosti, että perinteinen keino kohtuuhintaisen asuntojen tuottamiseen on ollut valtion tukema tuotanto, jonka lähtökohtana on kustannusperusteinen, kohtuulliselle tontille kohtuullisella palkkiolla rakennettu asuinrakennus.

Vartiainen heittäisi sen sijaan sanan kohtuuhintaisuus romukoppaan. ”Se on poliittista, kosiskelevaa kielenkäyttöä, jonka on tarkoitus heijastaa puhujan hyveellisyyttä. Paras keino auttaa ihmisiä toteuttamaan toiveitaan ovat toimivat markkinat.”

”Ei minulla ole sen kummempaa tukijärjestelmiä vastaan, mutta kalliit asunnothan ovat menestyvän kaupungin merkki! Ihmiset haluavat sinne, missä hinnat ovat korkeimmillaan. Tarjonnan lisääminen on paras keino saada lisää asuntoja –  kun helpotetaan rakentamista niin syntyy lisää rakennuksia.”

Alempi keskiluokka on pudonnut omistusasuntomarkkinoilta

Tiilikaisen mielestä valtio voi helpottaa kuntien työtä tarjoamalla työkaluja kaavoitukseen.  ”Esimerkiksi  maankäyttölaissa on helpotettu kaavoitustyötä. Jos kuntien kaavoitus yskii resurssipulan takia, apua voisi hyvin hakea yksityiseltä sektorilta. Kaupungit luovat itse omia esteitään – esimerkiksi Helsingin ja Espoon pitäisi harmonisoida ensin käytäntönsä.”

”Verot ja maan myynnistä saatavat tuottovaatimukset ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Se näkyy asuntojen hinnoissa,” huomautti  Ojankoski. ”Ei asuntopolitiikka ole irrallaan muun yhteiskunnan toiminnasta. Kun työllisyyskehitys  ja tulokehitys ovat tiputtaneet alemman keskiluokan pois omistusasuntomarkkinoilta, heille asumisen kulut tuntuvat karanneen käsistä.”

”Asuntojen hinnat eriytyvät nyt voimakkaan kaupungistumisen seurauksena, mutta sitä on hyvin vaikea vastustaa,” pohti Vartiainen. ”Markkinoiden heilahteluja tasoittavat käsittääkseni toimivat vuokra-asuntomarkkinat. Vuokra-asumisen ja omistusasumisen pitäisi olla verotuksellisesti samassa asemassa.”

Metsola ehdotti kansainvälisen kilpailun lisäämistä. ”Puolustusvoimamme ovat  tarmokkaasti muuttaneet standardejaan Ruotsin ja NATOn kanssa yhteensopiviksi – miksei samaa voida toteuttaa rakennusalalla? Meillä on paljon kansallista normistoa, joka tekee koko alasta sisäsiittoisen.”

Livekuvitaja LInda Saukko-Raudan kiteytys asumisen arvokeskustelun annista.

Asunto-osuuskunnat täydentämään tarjontapalettia?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta liputti raportissaan asunto-osuuskunta-järjestelmän kehittämistä asunto-osakeyhtiön rinnalle. Helpottaisiko se asuntopulaa ja kohtuullistaisiko se asuntojen hintoja?

”Asunto-osakeyhtiöhän on alkujaan toiminut kohtuuhintaisuuden hyväksi,” Rossilahti huomautti. ”Osuuskunta on yksi avaus edesmenneen omistusarava-järjestelmän suuntaan, valtion suora lainananto vain puuttuu siitä.”

Tiilikainen kertoi, että monia osuuskunta-asumisen pilottihankkeita on jo käynnistymässä, sillä osuuskunnat ovat herättäneet suurta kiinnostusta. Metsolan mielestä kumpi tahansa sopii, koska hinta on sama. Ehkä osuuskunnalla on kuitenkin taipumus tehdä asioita eri tavalla?

Vartiaisenkin mielestä  osuuskunnat on mielenkiintoinen ajatus, mutta niukkaa hyödykettä siinä jaetaan -halpoja resursseja ei riitä kaikille. ”Vaikka rakennuskustannukset laskisivat, kysyntä kuitenkin määrittää hinnan. Asunto-osuuskunta voisi kuitenkin täydentää tarjontapalettia.”

Monia peruskiviä tarjolla uuden hallituksen asuntopolitiikalle

Keskusteltaessa ensi hallituskauden tärkeimmistä asuntopoliittisista painotuksista Rossilahti toivoi, että heti alkuun määriteltäisiin entistä selkeämmin sen, kenelle, mistä lähtökohdista ja millä keinoin asuntopolitiikkaa edistetään.

Viitanen liputti vahvasti ARA:n jatkuvuuden puolesta. ”Sen varoja ei saa  siirtää budjettiin yleiskatteeksi.” Muina tärkeinä tehtävinä hän nosti esiin MAL-sopimusten kehittämisen ja segregaation torjumisen.

Tiilikainen oli samoilla linjoilla: ”Valtion asuntorahaston roolia ei saa ajaa alas. Lisäksi on otettava laajempi ilmastonäkökulma asumiseen ja rakentamiseen. Myös Ojankoski nostaisi ilmastonmuutoksen selkeämmin esiin.

Vartiainen etsisi ratkaisuja sosiaaliturvan uudistamisen puolelta: ”Pienipalkkaisen työn kilpailukykyä on parannettava suhteessa tulonsiirroilla elämiseen. Tämä koskee erityisesti asumis- ja –toimeentulotukea.” Hän helpottaisi myös kaavoitusta valtakunnallisilla säännöksillä.

Metsolan mielestä tärkeintä on asunnottomuuden torjunta. ”Lisäksi asuntomarkkinoilla on pidettävä edullisimman asumisvaihtoehdon kustannus riittävän matalana ja on tunnustettava kaupungistuminen realiteettina.”

Teksti ja kuva: JORMA SILO

 

Share This