Arkkitehti Anni Laurila on yksi ASUNTOMARKKINAT 2019 -tapahtuman keynote-puhujista. Hän pohtii esityksessään kaupunkien ja rakentamisen tulevaisuutta: miten luomme ongelmista mahdollisuuksia?

WSP Kaupunkiarkkitehtuurissa varapäällikkönä toimiva Anni Laurila voitti Suomen ensimmäisen Global Impact Challenge -kilpailun, jossa haettiin ideoita miljoonien ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Voittonsa myötä hänet valittiin Singularity Universityn Global Solutions -ohjelmaan, joka toteutettiin NASA:n tutkimuskeskuksessa USA:n Piilaaksossa. Siellä hän etsi ratkaisuja maailman ongelmiin monien teknologiayrittäjien ja muiden huippuosaajien kanssa.

Laurila kuuluu myös World Economic Forumin Global Shapers -verkostoon, jonka myötä Al Gore on kouluttanut häntä puhumaan ilmastonmuutoksesta.

”Rakennettua ympäristö suunnitellaan pitkälti meille, vaikka se säilyy lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen. Suunnittelemme sitä vuosikymmeniksi, kenties vuosisadoiksi, eteenpäin. Sen vuoksi jos jossakin, niin rakennetussa ympäristössä tulevaisuuden teknologioiden mullistukset ja globaalien trendien vaikutus yhteiskuntaamme ovat relevantteja”, Laurila korostaa.

Hän aikoo puheenvuorossaan paitsi peilata tulevaisuutta myös katsoa taaksepäin – esimerkiksi aikaan ennen nykyaikaista talotekniikkaa, autoja, hissejä, tietomallintamista. Kuinka vaikea ennen niitä suunnitellessa olisi ollut ennakoida, että silloin luotuja rakennuksia ja kaupunkirakennetta sovitetaan nykyhetken normeihin?

”Mitä sitten voisi olla tulossa? Mitä jos esteettömyyttä ei enää ratkaista ympäristöä esteettömäksi sovittaen vaan itse välineistä?”

”Mitä jos tavaroita kuljetetaan droneilla järjestelmällisesti ja siirrymme näin tasoista kolmiulotteiseen liikenteeseen olevassa kaupunkirakenteessamme?”

”Mitä jos lisätty todellisuus ja projisoinnit luovat aivan uuden muuttuvan tason fyysisiin tiloihin?”

”Mitä jos pysäköintiä ei itseajavien, yhteiskäyttöisten sähköautojen vuoksi enää vaadita arvokkaimmissa sijainneissa, vaan tilalla voi olla puistoa tai tiiviimpää rakentamista?”

Laurila toteaa, ettei hänellä ei ole varmoja vastauksia em. kysymyksiin, kuten tuskin kenelläkään muullakaan. Siksi tärkeintä ei ole vain ennustaa, vaan luoda tahtotila siihen muutokseen, mikä on parhaimmaksi.

”Mikä ratkaisee haasteita tai adaptoituu haasteisiin, kuten ilmastonmuutos? Minkä kehityksen haluamme mahdollistaa siten, että rakennettu ympäristö palvelee parhaimmalla tavalla sekä meitä että tulevia sukupolviamme?”

 

Share This