Tekesin kehitysjohtajan Pekka Sivosen mukaan maailmaa muokkaavat tulevaisuudessa kaikkea ennen kaikkea tekoäly, virtuaalitodellisuus, Big Data ja 5G, joka tarjoaa jopa tuhatkertaisen tiedonsiirtonopeuden nykyisiin langattomiin verkkoihin verrattuna. Puhumattakaan blockchainista eli lohkoketjuteknologiasta, joka saattaa korvata esimerkiksi perinteisen pankki- ja vakuutussektorin.

– Muutoksen vauhti on kova ja kiihtyy koko ajan. Viime vuonna maailmassa oli 10 miljardia toisiinsa kytkeytynyttä laitetta: vuonna 2020 niitä on viisi kertaa enemmän. Samaan aikaan erilaisia antureita on triljoona ja jokainen puskee dataa, Sivonen totesi puhuessaan Asuntomarkkinat 2017 -huippuseminaarissa.

Tällaisen tietomäärän käsittely onnistuu ainoastaan tekoälyn avulla, ja se tulee kasvamaan rajusti jo muutaman seuraavan vuoden aikana. Yksikään asiantuntija ei suostu arvioimaan, mikä on tekoälyn asema edes neljää vuotta kaukaisemmassa tulevaisuudessa.

Tarvitaan kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa

Sivosen mukaan Suomella on jopa epäreilu kilpailuetu digimaailmassa. Kun muualla Euroopassa on miljoonan IT-ammattilaisen pula, Suomessa on syntynyt alalle Nokian jäljiltä viiden vuoden aikana tuhat start-up -yritystä. Meillä on siis loistavat mahdollisuudet menestyä digimaailmassa, mutta jossakin mättää, koska taloutemme kehitys on vaisua.

– Koska kehitys ja murros on niin nopeaa ja monenlaista, on oltava tarkkana sen suhteen, mitä omalla alalla ja ennen kaikkea muualla tapahtuu. Ajattelutapaa on muutettava. Asioita ei pidä enää ajatella tuotteina, jotka on digitalisoitu, vaan täytyy rakentaa kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa, Sivonen painotti.

– Onhan meillä ollut hyviä tuotteita, joihin on liitetty erilaisia digipalveluita. Se on kuitenkin vain huulipunaa sialle – näyttää hetken aikaa hyvältä, mutta ei sitä viitsi kauaa katsella.

Live-kuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Pekka Sivosen puheenvuorosta Asuntomarkkinat 2017 -huippuseminaarissa 31.1.2017.

Alustatalous – alusta taloudelle, taloutta alusta

Perinteisen lineaarisen arvontuotannon mallista ollaan siirtymässä nopeasti kohti alustataloutta, jonka päälle luodaan sen kanssa vuorovaikutuksessa olevia ekosysteemejä. Alustatalouden haasteet – esimerkkinä globaalit toimijat Facebook ja AirBnB – ovat liiketalouden tetristä.

– Varautukaa siihen, että joku muu iskee siihen bisnekseen, jonka te olette tehneet, Sivonen varoitti, mutta lohdutti myös sillä, että työn alla on jo Suomen alustatalouden tiekartta.

Julkisen vallan rooli alustatalouden ja innovaatioklustereiden fasilitoinnissa on Sivosen mielestä näyttää suuntaa ja antaa korkeamman ambitiotason tavoiteasetantaa: – Avainsanoja ovat rohkeus ja uudet markkina-avaukset. Niitä voivat olla tälläkin hetkellä jo digitaalisen terveydenhuollon malli, energia-ala, meriklusteri, koulutus…

– Tarvitaan mahdollistavaa lainsäädäntöä innovatiiviselle, maailman parhaiten koulutetulle kansakunnalle. Korjaavia toimenpiteitä nykytilaan tarvitaan kiireesti, sillä on selvää, ettemme käytä tehokkaasti läheskään kaikkia resurssejamme.

Sivonen muistutti, että EU-datalainsäädäntö muuttuu 2018. – Se on kulmakivi alustapalveluihin liittyen. On pidettävä huoli siitä, että Suomessa synnytetty data on suomalaisten dataa ja varmistettava samalla, että kansalaisten luottamus julkiseen järjestelmään säilyy eikä yksilön oikeusturva horju vaan vahvistuu.

Teksti: JORMA SILO, Suomen Asuntotietokeskus

 

Share This