Asuntomarkkinoilla tapahtuu varallisuuden uusjakoa, kun palkkatulot jäävät varsinkin Helsingin seudulla jälkeen hintojen noususta. Monet jumiutuvat tahtomattaan vuokra-asuntoihin. Pitäisikö antaa rakentajan kaavoittaa, jotta saataisiin kaksioita 150 000 eurolla?

Asuntomarkkinat 2017 -huippuseminaarin paneelissa pohdittiin asuntomarkkinoiden muutosta ja muuttamista. Asiaa puntaroivat Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhtyn johdolla VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski, Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto ja Bonava Suomi Oy:n yksikön johtaja Matti Kuronen.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että asunnot ovat liian kalliita, mutta lähinnä vain pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa hinnat ovat kohtuullisia.

Arkkitehtien kaavoitusvalta askarruttaa

– Ensimmäinen rahanhukka tapahtuu heti alkuvaiheessa, kun valta on arkkitehdeillä, Hannu Lehto kärjisti. -He ovat taiteilijoita, jotka ovat kiinnostuneita vain kaupunkikuvasta eivätkä tajua mitään rakentamisen kustannuksista. Toimialassa on muutenkin liikaa byrokratiaa ja sopassa hämmentäjiä. He nostavat hintaa tonnin neliöltä. Ei sinkuilla ole varaa tähän.

Lehto lupasikin rakentaa 40-50 neliön kaksioita 150 000 euron hintaan, jos saisi hoitaa asian itse kaavoituksesta lähtien.

Teija Ojankoski myönsi Lehdon ajatuksissa olevan paljon perää, mutta huomautti myös, etteivät kaikki sinkut suinkaan halua asua ahtaasti, vaan monipuolisuutta tarvitaan.

– Entisenä virkamiehenä voin vahvistaa, että kustannustietoisuus on usein tosi heikkoa. Uskon kuitenkin, että  hyvää kaupunkikuvaa voidaan saada aikaan myös kohtuulliseen hintaan.

Matti Kuronen korosti asiakkaan roolia rakentamisessa. Hänelle asuminen on kokemus ja palvelu: ekosysteemi on monimutkainen. – Ei asukas ole kiinnostunut rakentamisesta, ja siitä hänelle kuitenkin usein kerrotaan.

Pipertämällä ei tule kohtuuhintaisia asuntoja

– Kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta puhutaan paljon, mutta siihen on tullut vain ”piperryssäätöä”, joka ei lisää tuotantoa, vaan pikemminkin päinvastoin, Ojankoski huokasi.

– Keskitytään pieniin asioihin, vaikka tarvittaisiin reippaita uudistuksia. Yksistään maahanmuutto tulee lisäämään kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarvetta – on pystyttävä joustamaan normeista.

Rakennusalan uudistumiskykyä ja -rohkeutta kuulee usein epäiltävän. Paneeli totesi, että kyllä sitä periaatteessa löytyy – mutta kun pitäisi panna toimeksi, aina löytyy jokin syy jättää tekemättä.

– Sääntelyä on monella tasolla ja monenlaista ja varmasti sitä tarvitaankin.  Mieluummin kuitenkin enemmän vapautta valita toteutustapa.  Kaikki haluavat aina lisää joustoa, mutta se jää toteutumatta, koska kaava sanoo toisin.

Saksassa ollaan tiukkoja, muttei jäykkiä

Kuronen muistutti, että esimerkiksi Saksassa on tiukat ohjausmekanismit, ja maan tapa on noudattaa normeja tunnollisesti. Niitä kuitenkin muutetaan paljon nopeammin ja helpommin kuin Suomessa, jossa tehdään härkäpäisesti samalla tavalla kuin on aina tehty.

Teksti ja kuva: JORMA SILO, Suomen Asuntotietokeskus

Katso panelistien videohaastattelu täältä!

 

Live-kuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys asuntomarkkinaraadin keskustelusta.

Share This