– Asuinalueiden uudistaminen edellyttää voimien kokoamista ja yhteistä strategiaa. Avainasemassa ovat taloyhtiöt ja niiden asukkaat sekä kaupunki. Niiden on pystyttävä pitkäjänteiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, totesi Asuntomarkkinat 2017 -huippuseminaarissa puhunut Vahanen PRO Oy:n muotoilujohtaja Katja Soini.

Korjausrakentamisen tekniikka on Soinin mukaan – puutteistaan huolimatta – hyvin hallinnassa. Lähiöuudistaminen ei kuitenkaan ole varsinaisesti tekniikkalaji, vaan se perustuu luovuuteen ja taitoon tehdä yhteistyötä. Jokaiselle asuinalueelle on suunniteltava juuri sille sopivat ratkaisut – ei voi turvautua siihen, että näin on aina ennenkin jossain tehty.

Liikkeelle lähteminen ei ole helppoa, koska ei ole olemassa vakiintuneita menettelyjä eri osapuolten saattamiseksi yhteen. Lähiökehittäjän roolissa toimiva konsultti voi auttaa taloyhtiöitä ja kaupunkeja yhteisen sävelen löytämisessä.

– Kaupunki tarvitsee taloyhtiöitä strategisten tavoitteidensa edistämiseksi. Taloyhtiöt voivat parantaa energiatehokkuutta, tukea ikääntyneiden kotona asumista ja edistää digitalisaatiota.

Turun Härkämäki näyttää esimerkkiä

Alueen parantaminen lähtee Soinin mukaan luontevimmin liikkeelle taloyhtiöissä omien tavoitteiden selvittämiseksi käytävästä keskustelusta, johon osallistuvat asukkaat, osakkaat, hallitus ja isännöitsijä. Kun omat tavoitteet on saatu selville, naapuriyhtiöiden hallitukset kokoontuvat neuvottelemaan. Eri taloilla voi olla erilaisia ongelmia ja ne on ratkaistava yhdessä.

Vahanen PRO Oy:n muotoilujohtahja Katja Soini.

Näin on tehty Turun Härkämäessä, joka on yksi kaupungin kärkihankkeista lähiöuudistuksessa. Kaupungissa on lähiöparannustoimintaa yhdeksällä suuralueella, jotka koostuvat useammasta kaupunginosasta. Asukkaat on otettu aktiivisesti mukaan kaupunkitasoisen kehittämisen ryhmiin.

– Kaikki ehdotukset viedään alhaalta ylöspäin, jolloin esiin tulevat asukkaiden esiin nostamat ehdotukset. Kun otto-automaatti poistettiin alueelta, tarvittiin kyltti osoittamaan sitä kauppaa, josta rahaa voi nostaa. Tuiki tarpeellinen meluvalli hoksattiin toteuttaa ympäristötaideteoksena ruman betonimuurin sijaan.

– Kun ongelmat ja toiveet on saatu tunnistettua, niiden ympärille luodaan sopivat toimijaverkostot. Sen eteen täytyy tehdä paljon työtä. Siihen on sitouduttava, koska eriarvoistumisen vaara on niin suuri, Soini sanoi.

– Taloudelliset arvot lähiöuudistamisessa ovat suuria. Kun useampi taloyhtiö lähtee kimppakorjauksiin, kysymys on helposti kymmenistä miljoonista euroista. Jos mukaan otetaan lisärakentamista, summa kasvaa huimasti, Soini muistutti. Samalla on selvä tilaus kestävälle ja tuottoisalle liiketoiminnalle.

LIve-kuvittaja Linda Saukko-Raudan kiteytys Katja Soinin puheenvuorosta Asuntomarkkinat 2017 -tapahtumassa.

Katso Katja Soinin videohaastattelu:

Katso Katja Soinin esitys Asuntomarkkinat 2017 –tilaisuudessa!

 

 

Share This